ANTTI MIELIPUUHISSAAN ELI HAMUSTEN KIMPUSSA

FINNVOX :: 08. 11.

Päivän päällimmäisenä tarkoituksena oli laulaa "Ei mulle riitä"-kappaleeseen a-osat, joihin haettiin käheää ja narisevaa soundia. Mahtavan Soundtrack of our Livesin keikan jälkipuinti oli kuitenkin mennyt niin pitkälle että Terhin ääni oli aivan sanoinkuvaamattoman käheä ja nariseva, itse asiassa se antoi aivan uusia merkityksiä termille"elämää nähnyt". Tommi soitti kunnon bassoraidan ko. biisiin, ja Juhan ollessa jossain kahviossa, tai kuitenkin niin pitkällä ettei jaksettu lähteä hakemaan, äänitimme synaraitoja laulumikillä kitaravahvistimen kautta - silleen että mitenkuten jotain kuului. Antti soitti Hammond-raidan "Tällaisena kesäyönä", mikä vaikutti ihan tervetulleen rootsikkaalta, kun koko biisiä vaivaa sellainen rumasti sanottuna Corrs-tunnelma (nätisti sanottuna Suzanne Vega -tunnelma).

FINNVOX :: 14.-16. 11.

Näinä kolmena päivänä oli tarkoitus saada miksauskuntoon "Ei mulle riitä", "Kun tuuli oli viilee", "Tällaisena kesäyönä", "Ei mun oo hyvä olla yksin" ja "Tuutulaulu" (nimet tietenkin viitteellisiä). "Ei mulle riitä" laulettiin uudestaan hieman vähemmän mariannefaithfulmaisella saundilla, mutta "Tällaisena kesäyönä" ja "Tuutulaulu" osoittautuivat demolauluiltaan niin hienoiksi ja tunnelmaltaan tarkoiksi, että niitä ei uusiksi enää vedetty.

Kolme päivää osoittautui aika väljäksi aikatauluksi, kun laulut saatiin odotettua nopeammin purkkiin. Äänittäjä Juha Laakso sai enimmäkseen viettää aikaansa kahviossa, kun Antti, Tommi ja minä osataan kuitenkin mukamas vähän jo käyttää ProToolsia. Antti joutui tosin ryntäilemään Donkkareiden treeneissä vähän väliä (miten ketkään voi treenata noin paljon?), ja välillä minä ja Tommi jäätiin kahdestaan pyörittelemään peukaloitamme studioon, että mitähän näihin biiseihin vielä keksisi. Kaikkein eniten Spinal Tap -osastoa edusti se kun pyysimme Juhaa äänittämään kävelyämme äänitystilassa ja niinku, tiätsä, kamojen siirtelyä ja kompastelua. Sitten soitimme flyygeliä ja käänsimme sen väärinpäin (kuulosti heti ihan Duran Duranin Rion introlta). Näistä elementeistä kokosimme intron "Tällaisena kesäyönä"-kappaleeseen, ja se oli hetki, jolloin opin vihdoin rakastamaan ko. kappaletta.

Antti lisäsi "Ei mun oo hyvä olla yksin" kappaleeseen vielä rhodes-pianoa, ja minä sain soittaa haitsua ja isotomia "Kesäyöhön".

ETEENPÄIN