|
|
|
JOEL TIMBALAND FINNVOX :: 25. 01. 2002 Edellisenä päivänä Kerkko oli soittanut, että sen studiovarauksesta B-studioon jää aamupuoli käyttämättä, joten parin puhelun jälkeen päätimme käyttää tilanteen hyväkseni. Terhi tulisi laulamaan "Minne katosi päivät" puolen päivän jälkeen, ja aamuksi menin minä rämpsyttelemään kitararaitoja Danun kanssa samaan biisiin. Joka alkoi kuulostaa sitä myöten paljon muhkeammalta ja juhlallisemmalta. Koko biisi pärjättiin vaan neljällä raidalla, joten homma pysyi ihan kiitettävästi raameissa. Sitten sain soittaa tambumariinia (siis Antti oli päivätöissään Universalilla eikä Tommikaan irronnut näin lyhyellä varoitusajalla), jossa olen tooosiii hyvä. Daniel sai laittaa suunnilleen kaikki iskut tietokoneella erikseen kohdalleen. Sitten onneksi Terhi tulikin jo laulamaan biisin kasaan. Zibale alkaa mun mielestä kuulostaa jo ihan selvältä megahitiltä, niin Terhinkin, ja jopa lopulta paikalle saapunut Kerkko oli kohtuullisen innostunut. Antti oli vähän epäluuloinen vielä, ja toki, niinkuin Kerkko huomautti, biisin kolmessa eri c-osassa (c-, d-, ja e-osassa?) on hieman parsimista. FINNVOX :: 28. 01. 2002 Maanantaina aloitettiin uutta biisiä, jonka nimeksi saattaa tulla "Nää aamut" (vaikka onhan se niin kornia että pitää keksiä jotain - melkein mitä tahansa - muuta). Vääntelin Tommin kanssa alustavia demohenkisiä luuppeja Kurzweilista, ja Tommi soitti jo vähän bassoakin. Antin saapumiseen - eli varsinaisten kitara-basso-rummut-pohjien soittoon - oli vielä aikaa, ja Terhi paukkasi laulamaan stemmoja ja yhden uudelleen sanoitetun säkeen "Minne katosi päiviin" (eläköön suomen sijamuodot!) "Nää aamut" on tarkoitus rutata aika thrash metalliksi kertseissä: Juha Laakso - our recording engineer for the day - mikitti pyynnöstä aika Rick Rubin -henkiset kannusoundit, ja onhan se edes vähäsen Rick Rubinin näkönen sällikin. Loppupeleissä ultratiukka soittomme alkoi kuulostaa lähes Helmetiltä (käsi ylös kuka muistaa tai on koskaan kuullut!) ja kaikki olivat omahyväisen tyytyväisiä. A-osissa lähdettiin aika uhkarohkeasti modernin jenkki-R'n'B:n ja hip hopin maailmaan Missy Elliotin ja Timbalandin innoittamina - ja saattaa hyvinkin olla että tullaan sieltä vielä häntä koipien välissä takaisin, mutta hauskaa ainakin oli. Tämä pitää kyllä saada Hiilen miksattavaksi. Kellon lähestyessä yhdeksää illalla taputimme itseämme selälle, onnittelimme hyvästä päivätyöstä ja häivyimme kotiin.
|
