|
SEURAHOVI PORVOO 18.01. 2008 Porvoo - henkinen kotikaupunkimme! Koska sekä edellinen, että uusi "kotistudiomme" (Karillo & Mankku) sijaitsevat Porvoossa ja vielä enemmän semminkin kun oma Anssimme on kaupungin omia poikia, oli tänne mukava taas karauttaa. Seurahovi oli ennakkotietojen mukaan - ja paikan päällä katsastettuna - hivenen vieras paikka meille, normaaliasiakaskunnaltaan kuulemma hivenen tanssilavayleisöön kuin rockiin päin kallellaan. Ruotsinlaivamaiset standardihotelliyökerhot ei ole oikein koskaan ollut omin ympäristömme, mutta siitä viis. Ja siitä että PA meni pimeäksi pariin otteeseen checkin aikana. Sähkökatkosten syy ei oikein missään vaiheessa selvinnyt, joten ongelma ratkaistiin olankohautuksella. Iltamissa ei sähkökatkosta tullut. Keikasta tuli sen sijaan lopulta aika loistava, vaikka Miikka loistikin poissaolollaan (paikkaajana hammondin ääreen pestattu, aiemmiltakin keikoilta tuttu Vesajoen Timo!) - ja Porvoo muisti omiaan encoreiden aikana yleisöstä tarjotulla prikallisella salmareita! Kiitos kaikille!
Lutakossa ei oltukaan käyty miesmuistiin, mutta nyt tuli tieto että tilaisuus oli loppuunmyyty jo reilusti etukäteen. Runsaat 500 vetävälle klubille oli jätetty vain pieni määrä lippuja ovelta myytäväksi, ja ne menivät hujauksessa ja pitkä letka ihmisiä ilmeisesti sitten kasteli kenkänsä pimeässä loskassa turhaan. Buu - tullaan toivon mukaan pian takaisin! Matkalla havisi historian siivet kahdestakin syystä: Ensin ja tärkeämpänä mainittakoon että XBoxin paljon tahkottu eeppisen keskinkertainen Mafia-peli otettiin uudestaan ränklättäväksi, joten matka Jyskylään meni enimmäkseen pikselitautisia autotakaa-ajoja ja konetulitaisteluita läpirämpiessä. Toiseksikin mukana oli alkuperäinen basistimme Tommi Saarikivi, joka helmikuun ajan paikkaa Manchesterissa asuvaa Anssia! Viime vuodet Tommi on enimmäkseen toiminut oikeamielisen ja armottoman juristin ammatissa, mutta toisinaan häntä on nähty esimerkiksi Mauron Maiden -yhtyeen riveissä. Mutta siis. Lutakon salin pohjakaava oli muuttunut välivuosina jotakuinkin itsensä peilikuvaksi, lavan vaihtaessa sijaintiaan Feng Shuin kannalta kaikin puolin järkevämpään paikkaan. Soundcheck oli normaalia pidempi käydessämme läpi vielä kerran Tommin kanssa ohjelmistoa. Illan konsertti oli siis täyteenpakattu ja pääsi alkamaan miltei ajallaan kun ilmeisesti kotiinsa nukahtanut valomies saatiin suhteellisen pikaisesti tiskinsä taakse. Keikka oli aivan mahtava, vaikka ainakin allekirjoittanut soitti hiukan miten sattuu alkupuolella, ja Kokkosen siskoksillakin oli jotain äänivaikeuksia. Takaisintulomatkalla otettiin vielä Mafia-erää, mutta lopulta passiivinen tv-viihde voitti, ja koneeseen tungettiin mainio Troija, tuo monitahoinen, syvä kuvaus sodan siisteydestä. SMG-leffakerholta viisi tähteä! Ensi viikkoon!
HELSINKI: ON THE ROCKS/TURKU: KLUBI/VANTAA: KULTAKAIVOS 07.-09. 02. 2008 On The Rocksissa on yksi Suomen oudoimpia pohjakaavoja live-esiintymisareenaksi, mutta siitä viis ja kamat pystyyn. Jukalla meinasi varmaan tasapainoaisti mennä yrittäessään saada sokkeloista stereokuvaa jotenkin järjestykseen mutta soundcheck saatiin jotenkin kömmittyä läpi kuitenkin. Tommin kanssa oli myös syytä käydä biisejä taas hieman pidemmin läpi, joten lopulta checkin ja keikan väliin ei paljoa ylimääräistä aikaa edes jäänyt. Keikka ja yleisö oli mainio, ja nyt on sitten tämäkin mesta korkattu! Tack you On The Rocks! ...Ja kolmen kuukauden tauon jälkeen taas kohti Turun Klubia! Menomatkalla katsottiin Troija, tuo kreikkalaisista filosofeista kertova taide-elokuva loppuun. Klubin alakertaan on siinnyt kaksikin kerrosta nuorekasta yökerhotilaa, joka vaikutti ihan passelilta, jos aikoo juopua Turussa. Hivenen jännitti löytääkö yleisö paikalle toista kertaa näin lyhyen ajan sisällä, mutta täyteenhän se mökki tuli, ja keikka oli ensi tahdeista lähtien aivan huimaavan hyvä. Uudelleen sommiteltu biisijärjestys toi hommaan uutta tuoreutta meille, ja ehkä hivenen jäykäksi jäänyt edelliskerta saatiin kuitattua maksimimeingillä. Tack så mycket Åbo! Tämän keikkarupeaman kieroin kysymysmerkki oli Vantaan Kultakaivos. Enemmän Jope Ruonansuun yleisöä palvelevan oloinen mesta näyttäytyi kuitenkin ihan ookoona pikku paikkana, jonne Kössi, Antti ja meikkis jäivät tavallaan logististeknisistä syistä vähän jumiin soundcheckin jälkeen. Ankaran ja askeettisen venailun jälkeen loppubändi palasi mestoille ja veto satapäiselle vantaalaislaumalle oli mainion rento. Keikan älkeen mietimme hivenen itsetyytyväisinä että nyt bändi alkaa olla niin tikissä kuosissa ettei huonoja keikkoja näemmä oikein enää osatakaan soittaa. Ilta jatkui kuitenkin mieluummin Helsingin yössä kuin Kultakaivoksen eurotrash-diskossa. Eteenpäin, sanoi Magalhaes merellä!
KUOPIO: Henry's Pub/JOENSUU: Karjalatalo 22.-23. 02. 2008 Meinasi aamiaisburgeri mennä väärään kurkkuun kun kisahallin parkkikselle kaarsi tämänkertainen kyytimme. Tutun ja ketterän-ahtaan sprintterin sijaan matka taittui vaihteeksi täysimittaisella 6-sänkyisellä luksusbussilla, jossa oli ehkä kuuden plasmanäytön dvd-viihdekeskus, kahviautomaatti, mikro ja sohvaryhmä. Anssi oli edelleen Manchesterissa ja nyt Miikallakin oli previous assignment, joten kyytiin nousivat miehistöntäydennykseksi Tommi Saarikivi ja Pekka Gröhn. Henry's Pub osoittautui vielä muistoja vaikeammaksi paikaksi lavasaundiltaan, joten checkiä tehtiin todella pitkään ja hikisissä tunnelmissa. Lopulta päästiin Hotelli Atlaksen (Atlaan?) hoiviin ja saunaan. Keikka oli loppuunmyyty ja alkoi inhimillisesti 22.00. Lavalla esiintynyt outo humina ja feedback teki alkukeikasta itselleni ja ilmeisesti Kössille aika sekavaa kaaosta ja Kokkosen siskoksillakin oli jotain yhteislaulullisia ongelmia. Mutta loppua kohden meininki parantui huomattavasti - Tekniset ja musiikilliset hienovaraisuudet sikseen: yleisö oli ihan mieletöntä alusta loppuun ja se se on tärkeintä. Vaikkei Anttikaan aina kovin hiljaa soita, oli nyt kuulovaurio lähimpänä encoreita kiljuvan yleisön eteen takaisin astellessa. Kiitos! Seuraavana aamuna kohti Joensuuta kohti tähtäsi hivenen harsoisessa kuosissa oleva konkkaronkka, aurinkoisessa ruokasalissa syödyn aamiaisen jälkeen. Muutama parikkakierros (se on sellainen sanapeli jonka sääntöjä en nyt jaksa kerrata) ehdittiin pelata, mutta perillä oltiin ja kolmen kieppeillä. Suurin osa seurueestamme päätyi perhepäivällisille Joensuun Rossoon, ja sen jälkeen Karjalantalolle. Ravintola Kellari osoittautui aivan mahtavaksi tilaksi, ja tieto paikan loppuunmyynnistä piristi entisestään soundcheckin läpivientiä. Hotelli Atriumin huonesauna oli aika jäätävä kokemus, mutta levänneinä ja levollisina silti lampsimme takaisin bäkkärille odottamaan keikan alkua. Keikka alkoi kun narikkajono saatiin sisään, ja voi pojat mikä keikka olikin! Tämä menee kiertueen sinänsä jo aika pitkään "paras ikinä" -kategoriaan heittämällä! jostain syystä yhteissoitto ja lavafiilis oli ihan käsittämätön, ja kyllä ilmeisesti yleisössäkin oli super special plus -tunnelmat. Kiiiiitos Joensuu! Sunnuntainen paluu Helsinkiintaittui todella kuumottuneissa tunnelmissa, sillä jostain syystä olimme aiemmin päättäneet järjestää matkan ratoksi stand-up -klubin. Tommi, Antti, Kössi ja minä olimme vaihtelevalla menestyksellä "hioneet" "rutiinejamme" etukäteen, ja yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan Paapu toimi seremoniamestarina ja järjestyksen arpojana. Esityksen pituuden minimi oli kaksi minuuttia, ja ainoa hyväksytty tapa jättää leikki kesken oli poistua "lavalta" liikkuvan bussin etuovista. Itseensä ja muihin kohdistuva pelko, inho, myötähäpeä ja säälin tunne oli totisesti kuristava ja kouriintuntuva koko alkumatkan ajan! Loppujen lopuksi tämä epäkatarttinen ja vaivaannuttava show oli kuitenkin ihan mukiinmenevä verrattuna taannoiseen improvisaatioteatteri-kokeiluun. Suunniteltu freestyle-rap-kilpailu jätettiin kuitenkin ideana suosiolla myöhempään ajankohtaan. Kaiken kaikkiaan loistava, loistava reissu!
Keikkapäiväkirjurin muisti katoilee pätkittäin: LOHJA:
Lohi 29. 02. 2008
SEINÄJOKI:
Rytmikorjaamo 21. 03. 2008 ESPOO:
Sellosali 26. 03. 2008 Kiitos kaikille ja kesällä sitten taas. RAKKAUDEN KESÄ 2008:
Keikka
oli aurinkoinen ja mukava mutta festarit olivat vasta alkamassa, joten
aivan parasta hurmosta ei rantaan mielestäni tiivistynyt. Mokoma
jäi synkentämään ihmisten mieliä meidän
kaartaessa ulos festarialueelta. NAANTALI:
Kaivohuone 13. 06. 2008 Kokosimme itsemme kuitenkin keikkaan mennessä, joka oli aivan mahtava (se merimaisema sopi aika hyvin moniin biiseihin!) - ja jonka jälkeen lähdimme kärsimään majoitusfarssista kylpylän tilavien huoneiden pehmeisiin, leveisiin sänkyihin. Internetistäkin puuttui lanka.
Justicea
tuli naama virneessä hieman tsekkailtua, mutta pian Seinäjoen
kaupungin kutsu vei bussimme mukanaan. Kotimatkalla oltiin väsyneitä
ja onnellisia. JÄMSÄ:
Himos-festival 21. 06. 2008 TURKU:
Ruisrock 05. 07. 2008
TAMPERE:
Pakkahuone (w/Von Hertzen Brothers) 10. 07. 2008 Ilta oli kaikin puolin menestys, mutta jostain syystä mieltäni hieman hirtti yleisön hillitty response suurimman osan keikasta - Ehkäpä meidän ja Von Hertzenien yleisö on yhteensä juuri näin "kuunteluorientoitunutta", niinkuin Jonnen kanssa pohdin. Ja koskapa marmatukseni fiiliksen viileydestä ei saanut tukea tutuilta eikä tuntemattomilta, päätin erehtyneeni ja toteankin nyt jälkikäteen että show oli suuri suksee. RUOVESI:
Noitarock 11. 07. 2008 Olavi Uusivirta kuulosti mainiolta kaartaessamme bäkkärialueelle pimenevässä illassa. Sadekin oli lakannut, ja hivenen puolen öin jälkeen pääsimme lavalle. Keikka oli omasta mielestäni aivan mahtava, ja "Se sitä ja se tätä" saatiin ensiesitettyä oikeastaan ihan hyvin. Yleisö oli äänekkäästi messissä ja möykkäävää ja noin viidesosan niin kultivoitunutta kuin Tampereen pakkahuoneella. Ja Hotelli Lieron baarista löytyi keikan jälkeen Jani Juntunen! JOENSUU:
Ilosaarirock 12. 07. 2008 TARTTO/Eesti:
PLINK PLONK festival 19. 07. 2008 Plink Plonk festivaalialue oli hieman Koffin puiston oloinen nurmikkomäki ja paikalla soitteli kamoja viedessä Eestiläinen yhden miehen eklektinen Pastacas-orkesteri ja pelipaikalle palatessa jokin italialainen postrock-bändi, joiden bpm:t oli kuin quaaludeja nappailleen sniperin. Kaikilla oli soittimia lukuunottamatta lainakamat alla, joten soundcheck oli hektinen ja sekava. Itse keikka olikin omalta ja Paatelaisen osalta aikamoista varaosamiekkailua - ja vireet olivat mitä olivat kun heinähelteillä kitaroiden kaulat vääntyivät kuin Ronaldon vaparit ylänurkkaan. Mutta pois marina - hauskaa oli ja kiitoksia tuli! Japanin ihme Mono esitti illan pimetessä mahtavaa sonicyouthmaista taidenoiseaan varsin hurmaavasti - mutta meikäläisen ajoittainen tinnitus teki pikapaluun ja sitten olikin jo kiire pois alueelta. Afterparty Gen Klubilla (tms) oli mahtava DJ:n soittaessa todella eklektista shittiä ilmeisesti eestiläisistä karaoketallenteista vanhoihin Kula Shaker -hitteihin. Kotimatka
sujui rauhallisesti.
|
| |
|
|
|