Scandinavian Music Group

Hotelliaamiaisen jälkeen matka taittui kohti Lappeenrantaa, eli periaatteessa miltei takaisin Helsinkiinhän siinä päädyttiin välillä. Brutalistisen funktionalismin merkkiteos Hotelli Lappee on majoittanut meikäläisiä lukemattomat kerrat vuosien varrella. Tämä kipakan kylmä lauantai saattoi jäädä viimeiseksi kerraksi, sillä yökerhonsa Diana lopettaa nykymuodossa toimintansa vuodenvaihteessa. Nyt kuitenkin päivä sujui kuin aina ennenkin – jopa niin että Paatelainen oli aiemmin sovitulla duokeikalla Marjo Leinon kanssa, joten kokoonpanokin oli piirun verran vanhemman mallinen.

Soundcheck sompailtiin läpi myös ilman Växbyä, joka oli käymässä Helsingissä ja tulisi vasta illaksi. koko bändin sointia yritettiin chekata laittamalla Paapu rumpuihin ja Antti bassoon, mutta hiukan viitteelliseksihän se hyöty jäi. Päivän Etelä-Saimaasta löytyi jälleen uusi 5 tähden Laila-arvostelu ja artistisafkakin oli loistavaa, joten turhaa murhetta ei sittenkään ollut. Ja hotellihuoneessa taas tehtiin tanssihittejä läppäristudiolla. Ensi vuonna te tanssitte illan nopeet ja hitaat Salokorpi/Melasniemi-yhteistyön hedelmien tahtiin!

Tai sitten koko kansa tanssii vielä seuraavatkin 10 vuotta Dirlandaan tahtiin – kappale, joka oli tosiaan nautinto keskeyttää lavalle nousemalla. Illan keikka oli aika punk, yleisö hiljaisissa kohdissa aika möykkäistä, mutta jotenkin parempi meininki ehkä oli kuin edellisellä keikalla. No, miltei aina kahdesta keikasta jälkimmäinen on parempi, niin nytkin. Joku darra- tai bändin yhteenhitsautumiskysymys siinä saattaa olla. Kiitos kaikille (ja erityisesti hienosta piikkilankasydämestä Anne Marialle!)

R.I.P. Doris!

Rakkaaseen Turkuun on kaikkien nokittelujen ja loanheittojen jälkeen kuitenkin aina kiva tulla, vaikka syksy ankeimmillaan onkin. Tämän päivän erikoisuuksiin kuului Växbyn veljesten Icons Of Elegancen minikeikka illan alkuun, joten oman checkin jälkeen yleis-kinkkiruoka-ateriointiamme säestivät Henrin ja Anssin mainio alt.kantri.

Hotelli oli muistaakseni nimeltään Holiday Inn, jossa ehdittiin Kössin kanssa vähän vääntämään trance-r’n’b -biittejä kansainvälisille markkinoille (tämä on uusin innostuksemme. Siitä voi syyttää Universalin musiikkikustannuspäällikköä Antti Lehtistä, joka on sysännyt meidät co-wraittauksen likaiseen maailmaan)

Toisaalla kaupungissa oli keikalla hitusen samaa yleisöä liehittelevä Tervis-Jonna, mutta Klubi täyttyi ääriään myöten jo Växby Brothersien duon aikana – muutamassa biisissä lavalle tepasteli myös Antti veljeksiä avittamaan loppubändin kuikuillessa monitoritiskin luona. Oman keikan jälkeen, täydestä salista huolimatta, olimme illan kulkuun ehkä hitusen tyytymättömiä. Ehkä hyperkatharttisen Oulun keikan jälkeen fiilismittari oli kärähtänyt… Joka tapauksessa tuntui että ihan katosta ei läpi päästy – vaikka yleisökommentit jälkeenpäin todella mairittelevia olikin! Suurkiitos niistä!

Sunnuntaina oli aika laskeutua Rovaniemeltä alas Oulun korkeudelle (ja taas kerran bongata Oulu 100 -tiekyltti… saman kyltin perusteella olisi muuten voinut tehdä myös 18 km Simoon -kappaleen. Olisikohan ollut ihan yhtä iskevä nimi?). Keikka oli merkattu alkavaksi jo 21.30, joten hitaan soundcheckin jälkeen ei jäänyt paljon muulle kuin ruokailulle aikaa. Pientä yritystä oli saada hotellihuoneen puhelinkopin kokoinen sauna päälle mutta se ei ehtinyt lämmetä kuin 47-asteiseksi.

Takahuoneeseen tungettiin täpötäyden 45:n yleisömassan läpi ja keikka taidettiin saada alkamaan melkein ajallaan. Rovaniemen yössä nuhjaantunut energiatasoltaan nollassa oleva bändi syttyi välittömästi oululaisyleisön käsittelyssä, ja lopulta tästä tuli kyllä ehdottoman ikimuistoinen ilta. Missä olet Lailan? ja 100 km Ouluun kohdilla kuullut yleisöhuudatukset on meillä tupannut jäämään harvinaisuuksiksi, mutta sitä ainutkertaisemmalta ne saivat illan tuntumaan. Suurkiitos, ryhmähalaus – ja sitten karaokeen!

Karaokebar -karaokebaarissa kuultiin ainakin seuraavat kappaleet Toiset meistä (Antti) Baby One More Time (Kössi) Feel (Joel) Laulu kuolleesta rakastetusta (Terhi) Ebony & Ivory (Anssi & Kössi) Fame (Anssi feat. SMG) ja Close To You (Paapu). Taso oli muutenkin huimaava, Oulu tuntuu olevan väärällään aivan loistavia joikhaajia!

Mahtava reissu. Niinkuin moneen kertaan todettiinkin matkan aikana: Lappi on kuitenkin ihan eri!

Vuokrakamoilla soittamisessa on se hyvä puoli että voit tilata lavalle mitä haluat/mitä Lapin läänistä löytyy, eikä tarvitse soittaa omilla paskoilla (saatikka kantaa niitä). Ongelmia tulee vasta siinä vaiheessa jos ei eläessään ole edes vaivautunut miettimään mitä haluaisi. Niinpä olin delegoinut vahvistinvalintani Miikalle, joka tilasi Leville passelin Voxin ja Tivolille vielä paremman Fenderin. Kuten olemme varmasti monessa paikassa mainostaneet, on Tivoli kenties Suomen kivoin keikkamesta. Ja Comicossa Suomen paras artistiruokailu. Joten kaikki olivat jo etukäteen aika mehuissaan päiväohjelmasta.

Ja mehuissaan oltiin keikan jälkeenkin. Alkuillasta tullut tieto ja ymmärrys siitä että Eput olivat keikalla toisaalla samassa kaupungissa huoletti hetken aikaa kovastikin, mutta täyttyihän se Tivolikin. Ja keikka oli mitä mainioin. Varsinkin Ilman sinua olen lyijyä on vanhemmasta materiaalista nousemassa Kaikkien Aikojen Encoreiden joukkoon. Samoin 100 km Ouluun sai vielä uutta puhtia ylimääräiseksi numeroksi siirryttyään. Kiitos jälleen kerran koko Rovaniemelle viimeistä poroa myöten!