Vieska, Ylivieska 19.4.2003

Kamat jäivät autoon välipäiväksi, joten Kisahallin parkkikselta päästiin suoraan tien päälle ja DVD-leffojen kimppuun. Austin Powers ja Kultamuna oli pelottava valinta jo etukäteen, vaikka halvan huumorin kukka kylvää siemenensä hedelmälliseen maahan bussimme perällä. Aikaisemmat osat Austinin seikkailuista oli nimittäin aikanaan jätettävä kesken fenomenaalisen paskuutensa vuoksi. Ja niin kävi nytkin: urheasti kelloa vilkuillen kahlasimme elokuvaa läpi, mutta puolenvälin jälkeen voimat loppuivat totaalisesti. Kaikilla oli vain paha mieli ja yksi toisensa jälkeen porukka laahusti bussin etuosaan elokuvaa pakoon. Tässä komediassa ei nimittäin ollut yhtään hauskaa kohtaa, mikä on suunnilleen sama kuin katsoisi musikaalia ilman ääntä: hämmentävää, tyhjää, vaivaannuttavaa, epämiellyttävää. U-571 oli ihan all right, kun taas sen jälkeisen Kulkuri ja joutsen -elokuvan katselu oli lopetettava ennätyksellisesti jo ensimmäiseen kohtaukseen, jossa Tapio Liinoja käy vaivaannuttavaa monologia kuolleen äitinsä tuhkauurnan kanssa. Vanilla Sky oli reilusti kesken kun kurvasimme Vieskan pihaan.

Monimutkaisen talorakennelman yläkerrassa oli asumustilamme, maatasolla rafla jossa vedettiin ne työsuhdepitsat ja kellarikerroksessa oli Ylivieskan kuumin menomesta Vieska. About samannäköinen kuin kaikki maailman muutkin ruotsinlaivayökerhot: muutama “viher”kasvi, blackjackpöytä, metallikaiteita, peilipintoja laajentamaan tilan tuntua, stumpinreiät, oluen ja oksennuksen jäljet piilottavaa epämääräisen väristä kuviota verhoiluissa – the works. Puolalainen laivaduo tosin puuttui. Mutta ehkä se oli meitä edellisenä päivänä.

Ylivieskalainen yleisö (siis se osa, joka intensiivisesti seurasi keikkaa – täytyy muistaa, että Vieskan kokoisessa kaupungissa Barathrum- ja Celine Dion -fanit käyvät varmaan aika lailla kaikki tässä samassa mestassa) yllätti meidät hienolla meiningillä ja reippaalla yhteislaulutuulella, jota myöten keikka oli oikeastaan aikamoinen suksee. We love you Ylivieska. Pohjalaiseen asenteeseen kuuluva mutkattomuus tuli hienosti taas esille, kun bäkkärille lappasi väkeä kuin Kaanaan häihin, arastelematta kehumaan keikkaa ja juttelemaan ja nimikirjoituksia hakemaan. Kamat laitettiin autoon vielä samana yönä, ja sitten ehdittiinkin vielä vetää gin tonicit natiivien keskuudessa. Moni nukkui idyllisestä majoituksesta huolimatta lopulta bussissa välttäen kätsästi aamuherätyksen.

Setti

1. Letitä tukkani 2. Tällaisena kesäyönä 3. Onnelliset kohtaa 4. Ei mun oo hyvä olla yksin 5. Luoksesi 6. Kaupunki allapäin 7. Nimikirjaimet 8. Sä 19. Vastusta mua 10. Minne katosi päivät 11. Kun tuuli oli viilee - e. Kun puut tekee seittiä e. Jos osaisin

Börs, Turku 17.4.2003

Kohti Turkua! Viime viikonlopun Double Decker vaihtui yksikerroksiseen mutta ihan yhtä glögiin Pleikkariin, jonka perällä DVD 5.1 -teatterissa katsottiin ekaksi Liar Liar, mikä oli tietenkin ihan törkeen hauska. Ainakin minä olin sekä darrassa että flunssassa (jonka sain varmaan viime reissulla Kössiltä), tilassa, jossa Jim Carreyn naamanvääntely vaikuttaa ihan nerokkaalta, eikä tippaakaan rasittavalta. Sitten ehdittiin vielä puoleenväliin Scary Movie kakkosta, joka kaikista murskaavista ennakkotiedoista poiketen oli tietenkin ihan saatanan hauska sekin.

Etukäteen vitutti vähän kun ei oltu Säätämöllä, joka on yhden keikan perusteella muotoutunut lempikeikkapaikakseni Turussa, ja Börs näyttää juuri sellaiselta Memphis-ravintolan yökerholta mikä onkin. Kamat laitettiin pydeen, taustalakana ylös, ja kunnon soundcheckikin ehdittiin tehdä. Kaken viime viikonlopun you know-meiningillä vetämä korvamonitorointi hioutui nyt täydelliseksi. Sitten Memphisin puolelle syömään, jossa Antti ja minä otettiin takkiin ruokavalinnoissa (lähdettiin seikkailumielisesti Thai Meatballsiin ja Durum-vehnään Memphis Burgerin sijaan. Vittu että kadutti).

Alkuillasta Terhi ja minä käytiin höpisemässä jotain Turun paikallisteeveen suoraan lähetykseen. Hotellin saunat olivat ikävä kyllä varattuja, joten rentoutukseksi katsoimme aina yhtä psykedeelistä Jos sais kerran -lauluohjelmaa. Tämän kerran helmi oli ehdottomasti Matti Esko vetämässä Moottoritie on kuumaa.

Puolilta öin piti aloittaa, mutta järkkäri tuli sanomaan, että ulkona on hirvittävät jonot (cool. Ennakkoonkin oli mennyt kuulemma 250 lippua). 25 yli päästiin lauteille ja paikka vaikutti aikalailla tukkoon lyödyltä. Kake se väitti virittäneensä mun weaponit etukäteen, mutta Letitä tukkani meni vielä vähän epävireisissä merkeissä. Muutaman biisin perästä homma kuitenkin rupesi luistamaan, ja keikka olikin perkeleellisen hauska lopulta. Tiistai jouduttiin aloittamaan kahteen kertaan erehdyttyäni sävellajista. Antti huudatti yleisöllä vastaisiani iskulauseita, ja Vastusta muan kohdalla jo omia kannatuslaulujaan. Oli myöskin ihanaa soittaa Sä välillä loppusetissä. Seittien kohdalla aloin olla jo hieman ylikunnossa, ja vuorenhuippu-soolofillailut taisivat mennä aika lailla mauttoman puolelle.

Kaikki olivat siis helvetin tyytväisiä yleisöön, itseensä ja toisiinsa, paitsi Jukka, joka tuttuun tapaan haukkui soiton. Anssi kilistettiin virallisesti bändin täysivaltaiseksi ja vakituiseksi jäseneksi. Kiitos kaikille, jotka tulivat meitä kuuntelemaan, ja erityiskiitos niille, jotka tarjosivat drinkkejä! Aamulla oli aika rapea olo, jota myöten Scary Movie 2:n loppuosa ja Men in Black 2 upposivat kuin sormi vanhaan ihmiseen.

Setti

1. Letitä tukkani 2. Onnelliset kohtaa 3. Ei mun oo hyvä olla yksin 4. Luoksesi 5. Nää aamut 6. Kaupunki allapäin 7. Tällaisena kesäyönä 8. Tiistai 9. Ei mulle riitä 10. Nimikirjaimet 11. Sä 12. Vastusta mua 13. Minne katosi päivät 14. Kun tuuli oli viilee - e. Kun puut tekee seittiä e. Jos osaisin - Suunnilleen näin. En oo varma.

Evijärven NS, Evijärvi 12.4.2003

Kössiä oltiin sisäänajettu KissFM:n bileissä vedetyssä puoliakustisessa minisetissä, mutta elektristä kokoillan konfrontaatiota synineen kaikkineenkin oli harjoiteltu peräti kaksissa treeneissä. Perjantaina kävin Maija Vilkkumaan keikalla Tavastialla, ja olin varsinainen stand up -komediamenestys, sillä sain varmat naurut aina kun mainitsin kenelle tahansa muusikkotutulle bändimme lähtevän huomenna pistokeikalle Evijärvelle.

Kävin Kössin kanssa treenikämpällä hieman etukäteen vääntämässä hieman vanhan Line6 Flextoneni saundeja – Kössin on tarkoitus soittaa SMG-keikat sen läpi. Puoli yksi roudattiin kamat alapihalle kurvanneeseen kaksikerrosbussiin, samaan aikaan kun Velcra lappasi omia kamojaan kieltämättä hieman vaatimattomampaan pakuunsa. Linnatuulen bensiksellä törmäsimme Velcroihin uudestaan, ja otettiin Mikko ja OD määränpäähänsä Tampereelle asti kyytiin, ettei niiden tarvinut käkkiä takakontissa koko matkaa. Sillä pätkällä tietenkin puhkesi rengas, ja päädyttiin harhailemaan jonnekin Väli-Rymättylän teollisuusalueille etsimään korjausapua. Lopulta päästiin Tampereelle (josta monitorimiehemme Kake hyppäsi kyytiin) ja siitä etiäpäin. Sitten vaan soiteltiin akkaria bussin perällä ja odoteltiin, että koska sinne Evijärvelle oikein. Vikoissa treeneissä oltiin ehditty katsoa Elena-nimistä biisiä, johon haluaisin Gospelkuoron, ja Friends-in-high-places-Växby lupasi hoitaa halvalla 70-henkisen. So that should be fun.

Legendaariselle nuorisoseuraintalolle tultiin about puoli 9 korvatsärkevän näkymätrancen jo soidessa salissa – soundcheckin sijaan ehdittäisiin äkkiseltään kattomaan tuleeko soittimista ääntä. mikä oli hieman ikävää, kun Kössi oli vetämässä ekaa keikkaansa. Bäkkärillä katottiin kuurakettia ja jotain Motorforum-tyyppistä rallimakasiinia Suomen häilyvimmällä ja huonoimmalla kuvanlaadulla varustetusta telpparista.

Keikka meni silviisii, että minä soitin aikalailla päin helvettiä pitkin keikkaa, loppukeikan kielenkatkomiset ja sitä seuranneet vireongelmat olivat aika koulubänditasoa. Tämän tyyppisten keikkamestojen yleisöjakaumassa on aina haastavaa se, että yleisöä kyllä tulee paikalle, mutta kuinka suurta osaa illan bändi kiinnostaa on eri asia. Sillä viereisessä korttelissa ei ole toista diskoa vaihtoehdoksi. Sillä viereistä korttelia ei ole. Elikkäs siihen nähden olimme ihan tyytiksiä illan meininkiin, encoreiden vaatiminen jopa kuulosti melko raivokkaalta ja tomeralta. Good Evening Evijärvi!

Disko lyötiin säppiin siinä yhden tietämillä, ja nopean roudaamisen ansiosta ehdimme Seinäjoelle Vaakunahotelliin niin, että yökerhoonkin oli vielä asiaa. Kössin ja Terhin kanssa soiteltiin hotellihuoneessa kitaraa aamukuuteen, siinä oli vähän sellaista keskinäisen kehumisen kerhoa ilmassa kun Kössi on kuitenkin useamman aika killerin biisin Ihmepojalle tehnyt. Aamiaiselle yhdeksältä ja nokka kohti Hesaa: menomatkalla DVD:ssä pyöri Road Trip, nyt ihan käsittämättömän huono Star Wars Episode II ja älden hauska One night at McCool’s.

Hello, Hello, It’s good to be back.

Setti

1. Tällaisena kesäyönä 2. Onnelliset kohtaa 3. Tiistai 4. Sä 5. Letitä tukkani 6. Kaupunki allapäin 7. Nimikirjaimet 8. Ei mun oo hyvä olla yksin 9. Luoksesi 10. Vastusta mua 11. Minne katosi päivät 12. Kun tuuli oli viilee - e. Kun puut tekee seittiä e. Jos osaisin

Tavastia/Ruma-klubi, Helsinki 12.3.2003

Olimme ehtineet järjestää treenejä sunnuntaina, maanantaina ja tiistaina, joten keskiviikkona oltiin kuitenkin karkeasti ottaen turvallisilla mielillä liikenteessä. Kosonen olisi tosin päässyt vain ekoihin treeneihin, mutta sekin sössittiin informaatio- ja aikatauluspedeilyn takia. Eli Anssi oli teräksisessä kunnossa (ja, öö, me muut), mutta Kosonen ei ollut koskaan kuullutkaan Nimikirjaimet -kappaletta, joka iltamissa oli tarkoitus debytoida. Ei se mitään, lahjakkaita nuoria miehiähän tässä ollaan.

Soundcheckissä oli meillä ekaa kertaa monitorimiksaajana Aksu (hei Aksu! kiitos Aksu!), ja korvamonitoriemme hävittyä jonnekin huitsilan vittuun, lainaan oli hallittu varsinainen monitorien superbändi: ainakin Aikakoneen, Donkkarien ja Mighty 44:n luureja oli käytössä, ja tulppaosat lähetettiin taksin mukana RMC:ltä. Jotenkin aikaa jäi kuitenkin vielä Nimikirjaimien läpimenoon, ja Kososelle oli sovitettu jokatapauksessa hiljaisuutta tokaan kertsiin asti.

Antti Isokangas houkutteli minut johonkin illan alkuun järjestettävään Popvisaan, jossa joukkueeni erittäin tiukan taiston jälkeen karsiutui ensimmäisellä kierroksella. Komealta saundaavaa Aleksi Ojalaa kerkesin katsoa pari biisiä, oma settimme oli määrä alkaa tasan 23.30 radioinnin vuoksi. Ja alkoikin. Ja televisioinnin vuoksi salissa oli se niin sanottu “voikkasalivalaistus päällä”, joten alkupuoli keikasta oli jotenkin jäykkää. Tai hillittyä, jos kauniisti sanotaan. Suomalainen rupee joraan kunnolla vasta kun sille juottaa viinaa ja laittaa sen pimeään. Mutta loppupeleissä ja -keikasta yleisöresponsekin kävi vetreämmäksi. Omiksi suosikeiksi nousi tältä keikalta Onnelliset kohtaa, vallaton Luoksesi, Ei mun oo hyvä olla yksin, Minne katosi päivät ja Vastusta mua (eli aika monta viisua.), sekä tietenkin ja nimenomaan Nimikirjaimet, jonka Antti kyllä mielestäni spiikkasi minikirjaimiksi. Biisin pituus on kai lähemmäs 6 minuuttia, eikä siinä oikeastaan ole kertsiä, mutta jotain siinä on kun me ollaan niin mehuissamme siitä. Parikin tyyppiä oli (keikan jälkeen puhuessa) löytänyt kappaleen Sonic Youth -tyylilainat, mistä olin tietenkin ihan banaaneina onnesta.

Kiitos Taralle ja Bemarille bäkkärille roudatusta shampanjasangosta, kultalevyistä (yay!) ja painosta juuri tulleista Letitä tukkani -sinkuista! Tuli erittäin juhlallinen olo, ja oli kiva kilistellä Växbyn ekan oikean keikan johdosta (eläköön Anssi!). Samaan aikaan pitää alkaa sanoa ainakin toistaiseksi hyvästejä Kososen Mikolle, joka aloittaa pian tiiviin levyrundin Maija Vilkkumaan kanssa, ja jonka tonttia tulee täyttämään Ihmepoika-orkesterista tuttu Kössi Salokorpi. Hasta luego, Kossu – Hola, buenos dias, Kössi!

Setti

1. Tiistai 2. Sä 3. Tällaisena kesäyönä 4. Onnelliset kohtaa 5. Ei mulle riitä 6. Luoksesi 7. Letitä tukkani 8. Kaupunki allapäin 9. Ei mun oo hyvä olla yksin 10. Minne katosi päivät 11. Vastusta mua 12. Kun tuuli oli viilee 13. Nimikirjaimet - e. Kun puut tekee seittiä e. Jos osaisin

Keikat

25.06. PaPaNa Bar, Inari
02.07. Freedom Festival, Tampere
09.07. Ruisrock, Turku
16.07. Henry’s Pub, Kuopio
17.07. Ilosaarirock, Joensuu
29.07. Neste Rally Zone, Jyväskylä
30.07. Qstock, Oulu
26.08. TBA 
27.08. Janakkala 150 vuotta, Turengin liikuntahalli , Janakkala


Kaikki keikat ›

Uutiset

Keikkapäiväkirja