Ankkarock, Korso 6.8.2006

Ankkarock, Korso 6.8.2006Ankkarockin soittoaika oli sunnuntai-iltapäivällä, joten Korsoa kohti lähdettiin puolen päivän jälkeen Paapu ja Aksu messissä. Meillä on oikeastaan jonkinlainen perinne jo että Ankkarockissa jotenkin tyritään, joku Vantaan tauti. Ei pahasti mutta silleen että ainakin pari juttua jää kaivelemaan eikä kokonaisuudesta omassa mielessä voi antaa kovin korkeata kouluarvosanaa.

Onni Lehtisen suoritettua rumpuchekin rocklavalla pärähti soimaan 15.20 ja melkein heti alkoi allekirjoittaneen tekniset sekoilut. Ruisrockin Mauron Maiden -keikan kitaranheittelytragedian jälkeen sträppini on pysynyt kiinni enää uskon voimalla. Tänään usko loppui ja päädyin soittamaan varmaan puolet keikasta kitara miten kuten sylissä, pelastavaa Aksua odotellen. Kielet meni katki ja skebat oli epävireessä, eli suurelta osin keikka oli sellaista tiiliseinää päin juoksemista. Silti siellä täällä tuli kohtia joissa kaikki yhtäkkiä jotenkin toimi. Antti valitteli kanssa sekoilumeininkiä, mutta muut oli itseasiassa kai ihan tyytiksiä ja Terhi ja Paapu veti ihan lieskoissa. Kehuja tuli muutenkin jälkeenpäin mutta, no, taas Ankan keikasta jäi jotenkin sellainen mitä-vittua-just-tapahtui? -yleisfiilis.

Sitten jäätiin vähän pitämään festarikauden peijaisia, tapaamaan kavereita ja sukulaisia, antamaan sekavia haastatteluja ja paistattelemaan päivää. Allekirjoittaneen festarikausi huipentui kuitenkin joka pojan unelmaan, eli Tiktakin bassoteknikon pestiin – jos Mimmu saundasi paskalta, tiedätte ketä syyttää.

Keitelejazz, Äänekoski – Qstock, Oulu – DBTK, Rovaniemi 27.-29.7.2006

Keitelejazz, Äänekoski – Qstock, Oulu – DBTK, Rovaniemi 27.-29.7.2006Aamuvarhaisella siis bussi käyntiin ja urpot sisään. Allekirjoittanut myöhästyi kerrankin oikein kunnolla, heräten vasta ymmärtäväisten yhtyetoverieni puheluihin, mutta siitä viis ja matkaan. Laadukkaampien ratkaisujen sijaan päätimme lyödä DVD-soittimeen Will Ferrellin hirveän Pelkoa ja inhoa nappulaliigassa -lastenelokuvan. Tämän jälkeen bussimme virta-invertteri hajosi ja kaikenlainen digitaaliviihde loppui siihen. Ja Lappiin ja takaisinhan on matkaa.

Äänekosken jazzeilla ollaan muistaakseni oltu UB:n kanssa, mutta kovin jatsia kamaa ei tältäkään bändiltä kannata odottaa synkopoivia kertsin komppeja lukuunottamatta. Samalla lavalla esiintyi tänä kauniina torstaina Dave Edmunds ja kesän doppelgängerbändimme Egotrippi, joten kai se jatsi soitettiin sitten jossain muualla joskus muulloin.

Keikka oli hyvä (huh, luulimme jo buffalo-rituaalihuutomme noituneen koko bändin), festarit mahtavat ja ihmiset mukavia – ja Dave Edmundsin bändiä oli kyllä pakko aikansa toljottaa ennen kuin siirryimme bussiin, ja sieltä Antin ja Jukan huoneeseen pelaamaan Tunnista TV-tunnari! -peliä Antin houstaamana… Lopulta tietenkin päädyimme vaihtelevalla miehityksellä Äänekosken yllättävän menevään yöhön, jonne Eggaritkin lopulta pölähtivät.

Maittavan ja monipuolisen aamiainen nautittiin Hotelli Hirvessä, joka kaiketi saa nimensä vastaanottotiskiä vartioivasta, lievästi kuumottavasta hirvenpäästä. Mainittavaa ehkä on, että Paapu ja Kössi olivat molemmat vatsatautitoipilaita, joten heille ei ruoka maistunut, heidän suuntaansa ei hengitetty, eikä heitä kätelty. Ouluun päästiin kuitenkin ilman ylimääräisiä varikkopysähdyksiä. Matkan aikana keksittiin, kerrattiin ja opetettiin paapulle liuta stemmoja lisää, kun sitä on niin mukava pitää siinä lavalla ja tuntuu hölmöltä että se lähtee siitä valillä pois.

Oulun Kuusisaaressa odotti bäkkäriksi mukava asuntovaunu, jonka pihaan asetuimme paistattelemaan päivää muovituoleihin. Meininki oli sitä myöten niin white trashia että nimesimme bändimme uudestaan Karavaanarihuoriksi. Jossain mielenhäiriössä Antti “Lehis” Lehtinen kuitenkin unohti ilmoittaa tästä yleisölle keikan aikana. joka muuten oli jo aivan penteleen hyvä. Ahkera buffalohuudatus alkaa tuottaa tulosta!

PMMP:tä katottiin innolla ja riemulla, pitkään ja hartaasti, mutta sitten bussi piti päästää ns. isolle kirkolle, joten hai/laiva-yhtyeemme Egotrippi jäi taas näkemättä. Illalla oli Suuren Karaokeseikkailun vuoro hotellin vastapäisessä, avuliaasti nimetyssä Karaoke Barissa. Terhi “Tupu” Kokkonen hyväili keskarikansaa Laululla kuolleesta rakastetusta sekä Sillalla yli synkän virran, Pauliina “Lilli” Kokkonen muisti Jäätelökesää, säihkytti Shanghain valoja ja veti vielä jonkun Carole Kingin biisin, jonka nimeä emme muista koska tapitimme todella rohkeaa ja steamyä softcore-pornovideota joka tekstityksen takana välkkyi. Antti leikkasi suomalaisten sydämiin kirurgintarkasti versiollaan Toisista, jotka ovat luotuja kulkemaan, sekä villitsi Jailhouse Rockilla, allekirjoittanut sulatti Antin viiltelemät sydämet Sinua, sinua rakastan -kappaleella ja Anssikin ehti heruttaa Kokkoset taustalaulajinaan Fame-klassikon.

Bändi joka laulaa karaokea yhdessä, juo yhdessä. Bändi joka juo yhdessä, syö yhdessä. Ja bändi joka syö yhdessä, pysyy yhdessä!

Anssi, Kössi ja minä ehdittiin vielä Nelivitoseen sekoilemaan ja kehumaan popparikavereitamme, mutta seuraava aamu koittaa aina vaikka kuinka valvoisi. Rovaniemeä kohti lähdettiin pienellä fjongalla, kun piti kiertää lähimmän Bilteman kautta hakemaan invertteriä DVD:lle. Sellainen löytyi mutta vitut se mitään toimi, joten seuraleikkien merkeissä meni taas. nyt leikittiin Sokaa, jossa kukin pelaaja vuorollaan keksii uuden eläimen, joka alkaa edellisen loppukirjaimella. Itseltäni vietiin vääryydellä kiistatta olemassa oleva Isolokki – mitäs lähdin peliin biologiaa tuntemattomien kretiinien kanssa. Tämä lopulta saattoi maksaa minulle voiton, koska viimeisessä kaksintaistelussa minulta loppuivat nimenomaan iillä alkavat eläimet Kössiä vastaan.

Mutta ei murheita! Rovaniemi se on paras niemi! Tivolin pihaan kun ajaa tietää pääsevänsä pitämään hauskaa. Pepe & muut järkkärit olivat vastassa ja soundcheck saatiin tehdä ihan ajan kanssa. Sitten ei muuta kuin Comicoon syömään koko joukko. Täällä alettiin Soka uudestaan sillä lisäklausuulilla, että halutessaan ja tarpeen vaatiessa valittujen kategorioiden (“makeiset ja juustot”) perään saattoi lisätä tarpeelliseksi kokemansa uuden kategorian. Muiutamia kategorioita fajitasten ääreltä: “Julkiset tilat”, “Tunnetilat”, “Ihmiset, joita saatetaan luulla uskonpuhdistajiksi”, “Suomen kesätapahtumat”, “Väärinkuullut tunnetilat”, “Sanat, jotka eivät tarkoita mitään”, “Kaupunkeja, joita huutelen kun ei ole minun vuoroni”, “Palindromia muistuttavat sanat”, “Autonmerkit, jotka saattavat olla palindromeja”, “Esineet, joissa on putoilevia teriä”, “Sukulaiset, joissa on putoilevia teriä” – j.n.e. Peli jatkui vielä hotellin yläkerran saunassa.

Keitelejazz, Äänekoski – Qstock, Oulu – DBTK, Rovaniemi 27.-29.7.2006

Illan keikka oli aivan POSKETTOMAN hyvä, ehkä paras ikinä, jokin täällä Rollossa vain aina napsahtaa paikalleen. Itseasiassa: jos olet Konalan pohjoispuolella asuva SMG-diggari, suosittelen tuloa Rovaniemelle keikalle, jos jonnekin katsomaan lähdet. Keikan jälkeen jäätiin tietenkin bailaamaan Suomen parhaille pikkufestareille, ja päästiin vihdoin nauttimaan Eggareidenkin keikasta täysin rinnoin ja kaljapulloin. bändi joka soittaa yhdessä, seuraa rock-keikkoja yhdessä! Tapin jälkeen siirryttiin isolla retkueella välipysäkkinä toimineelle Egotripin bussille, ja sieltä tietenkin hotellille, jonka henkilökunnalle kiitos kokonaisen bailukerroksen sietämisestä.

Keitelejazz, Äänekoski – Qstock, Oulu – DBTK, Rovaniemi 27.-29.7.2006

DBTK-kuvat Pekka Mustonen

Tunnin parin yöunien jälkeen noustiin bussiin. Päivän aikana käytiin ainakin seuraavat seurapelit läpi: Actionary (jossa näyteltiin sanakirjana Aku Ankkaa käyttäen erilaisia sanoja) Antti Lehtisen vuotuinen sävellys- ja sanoituskilpailu (jossa aiheena oli teema “Liian laiha”, Terhin toimiessa päätuomarina. Voittaja sai Pukka ja Garu -taikakynäsetin. Voittajaksi julistettiin Antin reipas junacountry “Laihan laulu”) Antti Lehtisen vuotuinen maalauskilpailu (jossa osanottajat piirsivät portretteja valitusta henkilöstä. Paapu voitti näkymeksillellä tulkinnallaan Antin karunkauniista piirteistä, Terhi taisi voittaa Paapu-aiheisen kierroksen) Sarjakuvayhtye (jossa kuusi osanottajaa piirsivät ruutukerrallaan sivun sarjakuvan. Voittajana Suomen taidekenttä ja sarjakuvakulttuuri) Alias (jälleen Aku Ankka sanakirjana, Terhi voitti molemmat erät) – sekä peliklassikko Mikä Olen? – Siinä kukin vuorollaan keksii mikä tai kuka on, ja muut yrittävät udella mikä tai kuka on kyseessä – kysymyksillä, joihin voi vastata kyllä tai ei. Esim. “oletko ihminen?”, “oletko abstraktio?”, “oletko aikaan sidottu?”, “voivatko eläimet kokea sinut?”, “oletko yleinen vai spesifi?”, “oletko käsityöläisyyteen liittyvä?” j.n.e. itse olin esimerkiksi “kaariholvaus” ja toisella kerralla “teoria ja käytäntö”, Terhi oli muistaakseni ainakin “syrjintä”, “luonnonkatastrofi” ja “karibian risteily”, Antti oli “Paapu” (helppo!) – kaikki saatiin riittävällä kyselyllä ratkottua.

Kaiken kaikkiaan aivan täydellinen reissu – kiitos kaikille ihanille tyypeille – ja varsinkin Aksulle, joka ajoi meidät läpi koko helvetin Suomen ja takaisin!!! Ankkarockiin!

Keitelejazz, Äänekoski – Qstock, Oulu – DBTK, Rovaniemi 27.-29.7.2006

Pihtipudas – Nivala 21.-22.7.2006

Tältä viikonlopulta ei ihan hirveästi sankaritekoja kerrota – Nivalassa oli tavallaan ihan hauskaa mutta kumpikaan keikka ei ollut oikeastaan mitenkään hyvä. Pihtiputaalla oli olevinaan jonkinlainen Saapasjalkarockin aloitusklubi, mutta en ymmärrä miten se ilmeni muuten kuin että sykkivän Pihtiputaan sijasta keikka järjestettiin keskellä ei mitään, Niemenharjun Bates-motellissa, jonka lähistölle festareiden lavaa rakennettiin. Muutenkin nahkeaan meininkiin kuului että Kössi sai pyytämättä turpaansa erään nimeltämainitsemattoman eteläsuomalaisen PA & lavatekniikkafirman työntekijältä – eli samalta taholta joka meidät tilasi ja “klubin” järjesti. Nice.

Plussana mainittakoon aivan järjettömän kauniit harjumaisemat ja yksi Suomen kauneimmista uimarannoista läheisellä Kolimajärvelle. Aamuinen kiireetön uintireissu Tepan kanssa jätti mestasta kuitenkin ihan kivan jälkimaun.

Kesäinen Nivala oli autio ja hiljainen kuin auringonnousu kuussa. Kävelin oikeasti 2 tuntia ympäriinsä ja näin ehkä 3 elollista oliota ulkosalla – nekin tiukasti omien – tai faijojensa – autojen rateissa parkissa. Ne oli siinä autiolla parkkiksella vierekkäin kesän paahteessa 20 minuutin päästäkin kun palasin Halpahallista. Siis nousematta autoistaan. yks jätkä per auto. Liikkumatta kuin gekkoliskot helteellä. Aivan vitun outo tapa viettää kesäpäivä. Mutta kaunis hautausmaa löytyi. Ja Anssi rakensi Halpahallista ostamista tarvikkeistaan hienon ämpäribasson.

Illan keikka ei osaltamme ollut kaikkein terävin, mutta hetken mielijohteesta vedetty puoliakustinen versio kun puut tekee seittiä -kappaleesta piti valppaana. Keikan jälkeen oli kyllä kiva jutella ulko- ja paikkakuntalaisten kanssa.

Ai niin: reissun DVD-tarjonnan komediallinen kärki oli muistaakseni Will Ferrellin Uutisankkuri, josta jäi monta lentävää lausetta meidän idioottien toisteltaviksi. Ai niin, ja tietenkin mainiot Casino ja Kummisetä I & II -elokuvat

Pakkahuone, Tammerfest, Tampere 16.7.2006

Pakkahuone, Tammerfest, Tampere 16.7.2006Tälle keikalle tuli Paapu taas vaihteeksi mukaan, Anssi ja Monitori-Esa tulivat omia kyytejään. Matkan aikana Antti sai päähänsä kirjoittaa näytelmän, joten bensikseltä tarttui mukaan lehtiö ja kynä – nuo näytelmäkirjailijan luotettavat ja välttämättömät perustyökalut. Noin vartin päästä taukopysähdyksestä oli valmis Lehtisen stanislavskilais-brechtiläinen esikoisteos, yksinäytöksinen murhamysteeri “Tuhon valas”. Näytelmä harjoiteltiin ja esitettiin Lehtisen ohjauksessa saman tien: Terhi oli “näpsäkkä etsivä Eeva Siika”, Kössi taasen rovasti, Nykänen ja Paapu Paroni ja Paronitar, ja allekirjoittanut esitti ratsuväen luutnantin vaativan osan. Ei-kovin-monisäikeisessä juonessa Paronitar tarjoaa koko seurueelle myrkytettyä forellia. Kahden esityskerran jälkeen siirryimme teatteri-improvisaation kamalaan maailmaan, ja muutaman skenaarion jälkeen tulimme siihen tulokseen että näytteleminen on aivan perseestä eikä ollenkaan meitä varten. Mutta murhamysteeri oli kyllä etevästi kirjoitettu.

Pakkahuoneen verkkaisen tsekin jälkeen ei oikeastaan paljon muuta ehtinyt tehdä kuin pähkäillä biisilistaa ja virittää kitarat. Puolessa tunnissa ennen keikkaa halli täyttyi typötyhjästä täpötäydeksi ja lavalle astellessa oli jotenkin itsestään selvää että tänään sen musiikillisen puhvelin kaikki osat tulee hyötykäyttöön. Setti oli rakennettu aikaisempia festarivetoja yhtä biisiä pidemmäksi, kun ne on kaikki yleensä tunnin vetoja, mutta tänään haluttiin vetää sekä Kalat että Ei mun oo hyvä olla yksin. Sitten tietenkin kävi niin ettei jäänyt aikaa kuin yhteen encoreen. Lavalta lähtiessä oli niin jumalaton myräkkä yleisössä, että olisin itse todellakin skipannut levyttämättömän akustisen taidepalan (Lopulta lemme kuitenkin yksin) ja vetänyt Onnelliset kohtaa. Muut kuitenkin patisti terhin ja mut kaksistaan lavalle, ja joo, ehkä se kuitenkin oli dramaattisesti oikea ratkaisu. Joka tapauksessa kaikki oli aivan mehuissaan vedosta, taisi olla vielä Jyväskylääkin parempi keikka, joten toi buffalo-fokusointi taitaa tosissaan toimia. Kiitos mahtavalle yleisölle!!!

Itse asiassa nyt meillä vihdoin on aloitusrituaali keikoille – se keksittiin tosin vasta tämän keikan jälkipuinneissa, sellainen cheerleader-huuto ton puhveliteeman tiimoilta. Se menee “B-U-DOUBLE-F-A-L-O! USE EVERY PART OF THE BUFFALO! BUFFALO! BUFFALO! BUF-FA-LO!!!”

Keikat

22.06. Valtteri Festival, Tampere
27.06. Tavastia, Helsinki
28.06. Haapavesi Folk, Haapavesi
29.06. Provinssi, Seinäjoki
05.07. Jyväskylän Kesä, Jyväskylä
07.07. Ruisrock, Turku
27.07. Qstock, Oulu
28.07. Vaasa Festival, Vaasa
28.07. Työväen Musiikkitapahtuma, Valkeakoski
04.08. TBA
17.08. TBA
 


Kaikki keikat ›

Uutiset

Keikkapäiväkirja