Tavastia, Helsinki 17.4.2004
Helsinkiin lähtiessä ruvettiin katsomaan Chicagoa, joka osoittautui ylivoimaiseksi urakaksi 20 minuutin jälkeen. Sitten katsottiin The Ring, joka onnistui säikyttämään ja ahdistamaan näinkin epäintensiivisessä katseluympäristössä. Lopuksi elokuvafestarimme huipentui Cannonball Run 3 -nimiseen John Candy -pläjäykseen, joka oli tavallaan sanoinkuvaamattoman mielenkiinnoton, täysin epäjäntevä ja kelvoton, mutta jossa oli kaksi aseistariisuvaa ja ilmiömäisen nerokasta sivuhenkilöä: joku ihme svengaava arabi ja sitten tämän American Pien faijan näyttelijän taituroima törppöhahmo.
Sitten Tavan viereen Dragon Springiin syömään ja odottelemaan nitrodiskojen loppumista (siellä järjestetään usein viikonloppuisin vanhustentansseja, joita on syytä kunnioittaa poissaolollaan, ettei roudaile mummoja kumoon). läänintaiteilija Pessi Levanto tuli soundcheckiin treenailemaan omaa osuuttaan illan show’ssa, kuin myös kolmihenkiseksi kutistunut Gospel of Elena -kuoro. Nopeasti kävi ilmi, että ihan tarpeeksihan niistä lähtee ääntä ja svengiä. Korvamonitoroinnin kuivakkaan erämaahan tuomitulle oli myös mukavaa että lava oli extrojen takia täynnä kunnon möykkää, metakkaa ja huminaa. Saliäänestä vastaava Nykänen ei ekstramonitoreista välttämättä perustanut, mutta lavalla oli poikkeuksellisen hieno fiilis.
Talvipuutarhaan osoittautui mielestämme tähän tilanteen loistavaksi aloitusbiisiksi, ja setissä oli kaikki muutenkin aika vitun kohdillaan. Usein Tavastiaan assosioimani Helsingin-tauti, eli sellainen tietty jäykkyys ja coolius jostain syystä puuttui kokonaan. Pessin lavan peränurkasta lasauttamat urut ja pianot laajensivat soundia hienommin kuin olimme uskaltaneet edes toivoa, ja setin vikaksi pihdattu Elena ekstrakuoroineen oli meille multakurkuille jo ilmaista kyytiä! Nimikirjaimissa Terhin sisko Paapu kävi laulamassa stemmat, ja niiden toisiinsa nauliintuneessa esityksessä oli jotain superkoskettavaa. Antti spiikkasikin kuin tulessa! Oli hyvin vaikeaa hyväksyä keikan loppuvankin joskus. Paras Tavan keikka meille ehdottomasti, ja skabaa oikeastaan kaikkien meidän mielissä toistaiseksi parhaan SMG keikan tittelistä yleensäkin. Miten tähän vastaa Rollo, Oulu ja Jyväskylä? Kiitos täydelle salille ja mahtaville artistivieraillemme! We love you all!